Tänään todella kova tuuli, mutta silti rannat täyttyny ihmisistä, Diwali myyntikojuja rannoilla.
Taas tuli kaupassa kuvattua, chiliä löytyy vähintäänkin riittävästi, on tulista ja vähemmän tulista ja kaikkea siltä väliltä. Sitten silmiin osui jotain mitä en ole ikinä missään vielä nähnyt, leivontamargariinia, jota myydään pusseissa ja ämpäreissä ja niiden ei tarvitse olla kylmätilassa ja päiväys oli ensi kevääseen. Joo en ostanut
Sitten taas tuo riisien määrä, se on jotain mitä en vaan pysty ymmärtämään, tiedän, että täällä syödään pääsääntöisesti riisiä, mutta silti vaan aina jaksan sitä määrää kaupoissa ihmetellä
kyllä perunoitakin kaupasta löytyy, mutta todella pienessä laarissa.
Autot kärsii auringosta, maalipinta ei tykkää. Ja nyt vihdoinkin löydettiin tuollainen vetokärry, kun tuota tavaraa vaan kertyy ja kertyy
mutta tosi hyvä kärry kun sitä vettä täytyy roudata vähän väliä ja ne painaa. Viimeinen kuva meidän parvekkeelta vuoristoon päin kun aina kuvaan vaan merelle päin niin nyt vuoristo ja jonkun uskonnon hautausmaakin näkyy osittain, vielä en ole pääsyt kartalle mikä hautausmaa on kenenkin, erilaisia ovat, mutta joku päivä olen ehkä viisaampi. Diwali juhlat jatkuu, ilotulitteet paukkuu ja luonto vastaa salamoiden 



