Noh jos viime yö ukkosineen oli järkyttävä niin eipä tää päiväkään ole sen mukavampi ollut

Aamukahvin sain rauhassa parvekkeella juoda kun alkoi pikkukoiran kova haukunta kuulua ja kun se oli hetken jatkunut, niin tiesin mistä TAAS on kyse eli pentu on siinä hirvitys ojassa ja niin oli, Ripa näki sen täältä tähystystornista. Ojassa ei onneksi ollut yhtään vettä tällä kertaa. Pennun sisarukset keikkui ojan reunalla ja hyppelivät edes takasin ojan yli, olin varma, että kohta nekin tippuu sinne. Ojassa oleva pentu on sen verran iso jo, että sai etutassut ojan reunalle, mutta ei päässyt hyppäämään kuitenkaan pois sieltä. Kuva on huono, mutta näkyy korvat ja osa naamaa.

Ripa sanoi, että turha lähtee sinne ojaan rämpimään kun se lähtee kuitenkin karkuun ja ojan välipalkkien takia ihminen ei pääse ojassa etenemään, tämä opittiin jo viimeksi.

Hirveää oli taas kuulla pennun hätä kun et voi tehdä yhtään mitään pelastaaksesi sen. Haukunta kuitenkin jossain vaiheessa loppui ja nyt on ollut hiljaista jo yli tunnin, niin ehkä uskallan jo hengittää ja uskoa, että jostain kohtaa se pääsi sieltä pois

Mutta ei siinä vielä kaikki, meressä meidän rannassa, köllöttelee taas iso otus, jonka nyt tunnistimme krokotiiliksi ja ilmeisesti erittäin vaaralliseksi sellaiseksi joka elää merivedessä Tähän loppui mun vesijuoksut meressä, se on varma.